Sähkökatko
Sähkö on niin olennainen osa normaalia elämäämme ettei sitä tule juuri ajateltua. Kun sähkö sitten eräänä päivänä katkeaa niin tapahtuman vaikutus jokapäiväiseen elämäämme on massiivinen. Seuraavassa käydään läpi tärkeimpiä sähkökatkon aiheuttamia ongelmia ja miten niihin voi varautua. Tärkeimpiä asioita ovat valaistus, kommunikaatio, juomavesi, wc-asiointi, ruuan valmistus ja kylmässä selviytyminen.
Kaikki tämän sivun tiedot ja tarkemmat yksityiskohdat ovat ladattavissa myös pdf-tiedostona.
Sähkökatkon aikajana
Sähkökatkon vaikutus tavalliseen elämään vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta. Jos paikalliset teleyhtiöt, vesilaitos ja muut organisaatiot ovat hyvin varautuneita katkoon voivat palvelut toimia pitkäänkin. Mikäli katko on ennakoitavissa, kaupoista loppuvat nopeasti hyödylliset tarvikkeet kuten paristot, kynttilät, aggregaatit, säilykkeet, kuivamuona, vesiastiat ja tulitikut. Taulukossa on keskimääräinen tapahtumien kulku.
Aika | Tapahtumat |
0 min | Valot, pankkiautomaatit, huoltoasemien pumput, liikennevalot ja kodinkoneet sammuvat. Kotona olevat internet-reitittimet ja WLAN-tukiasemat sammuvat. Hissit ja junat pysähtyvät. |
10 min | Puhelinverkko tukkeentuu. |
30 min | Useimmat kaupat sulkeutuvat. |
2 tuntia | Veden tulo loppuu (keskiarvo, aika vaihtelee). |
3 tuntia | Mobiiliverkon tukiasemat sammuvat. |
4 tuntia | Suurten kauppojen varavoima loppuu. |
8 tuntia | Kannettavan tietokoneen akku loppuu. |
24 tuntia | Talo alkaa tuntua viileältä (jos talvi). |
2 vrk | Pakastin sulaa, kännykän akku loppuu. |
3 vrk | Taskulampun paristot loppuvat. |
4 vrk | Kypsentämättömänä syötävät ruuat loppuvat kaapista. |
5 vrk | Autosta loppuu polttoaine, talojen vesiputket alkavat jäätyä (jos talvi). |
Valaistus
Ensimmäinen asia, josta sähkökatkon yleensä huomaa on valaistuksen katoaminen. Valaistuksen puuttuminen estää tarpeellisten toimien suorittamisen, joten kotiin kannattaa varata paristovalaisimia ja kynttilöitä. Paristovalaisinta voi käyttää työskentelyyn. Kynttilät ovat säilyvyydeltään lähes ikuisia ja antavat hintaansa nähden pitkään valoa.
Kännykän valo
Kännykän valo riittää siihen, että näkee etsiä kaapista paristovalaisimen ja kynttilät.
Paristovalaisimet ja paristot
Paristovalaisimeksi käy periaatteessa lähes mikä tahansa led-taskulamppu. Pimeässä työskentelyn kannalta otsalamppu on käytettävyydeltään ylivoimainen, koska molemmat kädet ovat vapaana työskentelyä varten. Varautumisen näkökulmasta on hyvä hankkia valaisimia, joihin käy sama paristokoko. Monikäyttöisin paristokoko on AAA-paristo. Säilyvyyden kannalta parhaita ovat litium-paristot, mutta edullisempien alkali-paristojenkin säilyvyys on useita vuosia.
Kynttilät
Kynttilöiden käyttöön liittyy aina palovaara. Polta kynttilää aina palamattomalla alustalla ja tarpeeksi etäällä syttyvistä kohteista. Älä jätä kynttilää palamaan ilman valvontaa.
Tiedonvälitys ja viestintä
Oikea informaatio on kriisitilanteessa arvokasta. Koska Internet kaikkine palveluineen todennäköisesti vaikenee, on hyvä olla suunnitelma tiedon saamiseen ja välittämiseen. Tärkeintä on saada viranomaistietoa siitä, mitä on tapahtunut ja miten yhteiskunta tulee toimimaan tässä tilanteessa. Toimivin kanava tämän tiedon saamiseen on Yleisradion radiolähetykset. Ihmiset haluavat myös kommunikoida läheistensä kanssa, mutta se voi kriisitilanteessa olla vaikeaa.
Radio
Jokaisella olisi syytä olla kotonaan radio, joka toimii ilman verkkovirtaa. Jos kyse on paristokäyttöisestä radiosta, täytyy varastossa olla myös paristoja, jotka eivät ole vanhentuneita. Toimintavarma vaihtoehto on ns. hätäradio, jossa on paristojen lisäksi myös kammella pyöritettävä generaattori.
Radiosta saatava tieto
Kriisitilanteessa olisi hyvä organisoida radion säännöllinen kuuntelu. Kuunteluvuorossa olevan pitäisi merkitä ylös kaikki merkittäväksi arvioidut asiat, kuten evakuointiohjeet, vedenjakelun aikataulut, viemärien toiminta ja muut viranomaistiedotteet.
Mobiiliviestintä kriisitilanteessa
Älä soita hätänumeroon, ellei ihmishenki ole välittömässä vaarassa! Kriisitilanteessa puhelinverkko tukkeutuu välittömästi ja sähkökatkon tullessa mobiilitukiasemat alkavat sammua sitä mukaa, miten niissä on varavoimaa tarjolla. Mikäli haluat viestiä jonkun kanssa, käytä perinteistä tekstiviestiä. Sillä on huomattavasti parempi mahdollisuus mennä läpi kuin millään muulla viestintätavalla.
Juomavesi
Ihminen tarvitsee vettä elääkseen. Normaaliolosuhteissa ihminen selviää toimintakykyisenä 3 päivää ilman juomavettä. Ihmisen tavanomainen vedentarve on noin 2 litraa vuorokaudessa. Lämpötila ja rasitus vaikuttavat tarvittavaan määrään. Sähkökatkon tullessa on veden hankinta kaupunkiolosuhteissa todennäköisesti vaikeimmin hoidettava asia.
Vesijohtoverkosto
Suurin osa ihmisistä saa vetensä putkia pitkin vesilaitokselta tai vesiosuuskunnalta. Vesijohdon paine tehdään pumpuilla ja/tai vesitornin avulla. Sähkökatkon seuraukset vedenjakelulle riippuvat siitä, kuinka vedentoimittaja on tilanteeseen varautunut. Pahimmassa tapauksessa veden tulo loppuu välittömästi, eikä palaudu ennen kuin sähköä taas saadaan. Parhaimmassa tapauksessa kaikki jatkuu ennallaan varavoimakoneiden käynnistyessä. Varautumisen näkökulmasta voi olettaa, että vettä tulee muutaman tunnin ajan, jonka jälkeen se loppuu. Vaikka varavoimalla saadaankin vedenjakelu myöhemmin varmistettua, aiheutuu vesijohtoverkon paineen vaihtelusta sakan irtoamista putkistossa ja vesi saattaa olla juomakelvotonta.
Veden hankinta hyvän sään aikana
Jos kriisitilanne on ennakoitavissa tai juuri kriisin alettua vettä on vielä saatavilla, on veden varastointiin ryhdyttävä välittömästi. Paljonko vettä sitten pitäisi laittaa talteen? Pikainen laskutoimitus esim. neljän hengen perheen viikon ruoanlaiton ja juomaveden kulutukseksi on 56 litraa (4*2*7). Tämä tarkoittaa suurta määrää vedensäilytysastioita. Jos säiliöiden täyttö jää sähkökatkon ajalle, kannattaa toimia nopeasti. Verkoston paine laskee koko ajan, joten ensimmäiseksi vesi loppuu kerrostalon ylimmistä kerroksista. Alimman kerroksen hanoista vettä voi tulla pidempään.
Yleisohje: Jos näyttää tulevan tai meneillään on jo vakava sähkökatko, täytä kaikki ylimääräiset astiat vedellä. Isot vesiastiat kannattaa sijoittaa kylpyhuoneeseen, jottei mahdollinen vesivahinko turmele asuntoa.
Veden varastointi
Veden säilyvyyteen vaikuttaa eniten se, kuinka puhdas ja tiivis säilytysastia on. Jos juomavettä aikoo varastoida muutamaa päivää pidempään, pitää mikrobien kasvu estää lisäämällä veteen säilytyskemikaaleja. Poikkeuksena tästä on kaupan pullovesi, jolle annetaan parasta ennen päiväys. On myös muistettava, että vesi jäätyy alle 0 °C lämpötilassa. Mikäli kotona oleva vesi uhkaa jäätyä on hyvä jakaa sitä esim. litran muovipurkkeihin tai pusseihin, joista jääkalikan voi sitten tipauttaa kattilaan sulamaan kun on tarve saada juomaa tai tehdä ruokaa.
Veden hankinta kun hanasta ei enää tule mitään
Tästä eteenpäin veden hankinta jakaantuu kahteen vaihtoehtoon. Hankitaanko juomavettä (jota siis voi juoda sellaisenaan) vaiko raakavettä, joka pitää puhdistaa juomavedeksi. Mikäli joudutaan raakavesilinjalle, tulee vesiastiat pitää selkeästi erillään, jotta tiedetään, missä on raaka- ja missä juomavettä.
Juomavesi
Juomavettä kannattaa hakea pidemmänkin matkan päästä, koska raakaveden puhdistaminen juomavedeksi on työlästä ja/tai vie paljon energiaa. Kerralla pitäisi yrittää tuoda saman tien reilu annos (useita kymmeniä litroja).
Potentiaalisia juomaveden lähteitä ovat kaivot, luonnonlähteet ja yhteiskunnan järjestämä vedenjakelu. Yhteiskunta tuskin tuo vettä kotiovelle, joten joudut rahtaamaan sitä matkan päästä. Tarvitset siis vedenkantoastioita.
Raakavesi
Raakavedeksi pitäisi valita suolatonta kirkasta vettä. Mikäli tarjolla on vain savista vettä sen voi ensin suodattaa esimerkiksi useammalla kahvinsuodattimella. Raakaveden lähteitä ovat esim. Pintavedet, sadevesi ja lumi. Katolle satavaa vettä on helpohkoa kerätä syöksyrännistä. Jos se ei ole mahdollista niin sadevettä voi kerätä esimerkiksi pressun avulla.
Veden puhdistaminen
Veden puhdistamiseen juomakelpoiseksi kotioloissa on olemassa useita keinoja. Vesi voi olla likaantunut monella tavalla. Vesi voi sisältää esim. bakteereita, viruksia, savea, humusta tai myrkkyjä. Jos raakavedeksi otetaan kirkasta pintavettä niin yleisimpiä veden saastuttajia ovat koliformiset bakteerit. Veden puhdistaminen kotikonsteilla tähtää yleensä nimenomaan bakteerien tuhoamiseen. Menetelmästä riippuen vedestä voivat puhdistua myös virukset ja kiintoaineet, mutta myrkkyjä vedestä ei yleensä saada pois.
Kemikaalit
Kaupasta on saatavana erilaisia pillereitä ja jauheita veden puhdistamiseen. Vedenpuhdistuspillerit onkin helpoin puhdistuskeino kotiolosuhteissa. Yleisin käyttöohje on laittaa yksi pilleri litraan vettä ja odottaa puoli tuntia.
Suodattaminen
Retkeilykaupoissa on tarjolla vedensuodattimia, jotka on tarkoitettu lähinnä retkeilykäyttöön. Suodatin on rakenteeltaan pieni käsipumppu, jossa vesi pumpataan suodatinelementin läpi. Tehokkaissa suodattimissa suodatus perustuu keraamiseen suodatinelementtiin, jonka reikien koko on alle 0.5 um. Tämä pysäyttää bakteerit suodattimeen, mutta vielä tätäkin pienemmät virukset pääsevät läpi. On myös huomattava, että keraaminen suodatin ei suodata vedestä pois myrkyllisiä kemikaaleja. Suodatinta käytettäessä on huomioitava joitakin asioita. Ensinnäkin raakaveden tulisi olla mahdollisimman kirkasta. Suodatin kyllä puhdistaa sameankin (savisen) veden, mutta suodatin tukkeentuu nopeasti ja sen puhdistamiseen tarvitaan sekä työtä, että puhdasta vettä! Toinen huomioitava asia on varjella keraamista suodatinta sekä kovilta iskuilta että jäätymiseltä, jotka molemmat voivat vahingoittaa suodatinta. Keraamisen suodattimen luvataan yleensä kestävän vähintään tuhansien litrojen suodattamisen. Pumpattava keraaminen suodatin on yleisin malli, mutta suodattimia löytyy myös lappoperiaatteella toimivia. Joissakin suodattimissa on keraamisen suodattimen lisäksi aktiivihiilisuodatin.
Keittäminen
Perinteisin vedenpuhdistusmenetelmä on keittäminen. Keittäminen tappaa tehokkaasti sekä bakteerit että virukset. Ongelmana keittämisen kanssa on sen työläys, kulutettu aika ja runsas energian tarve. Juomavedeksi käytettävän veden olisi hyvä antaa kiehua noin 5 minuuttia.
Ruokahuolto
Hätätilanteessa ei syöminen tai ruuan valmistaminen ole tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla. Normaali ihminen selviytyy hengissä useita viikkoja ilman ruokaa. Ruuan valmistamisella on kuitenkin suuri merkitys henkisen selviytymisen kannalta. Jos kykenee keittämään edes kupillisen teetä niin tuntee pystyvänsä vaikuttamaan jotenkin olosuhteisiin, mikä auttaa selviytymään. Sähkökatkon tultua syödään ensin pilaantuvat ruuat jääkaapista ja, kun pakastin alkaa sulaa, sitä mukaan myös sen sisältö.
Lämpimän ruuan valmistamiseen sähkökatkon aikana tarvitaan luonnollisesti joku sähköstä riippumaton keittoväline. Jos ruuan valmistus tapahtuu ulkona, voidaan käyttää kaikkia mahdollisia keittimiä, grilliä tai vaikka nuotiota. Sisätiloissa valikoima pienenee vain muutamaan keitinvaihtoehtoon. Käytännön vaihtoehdot ovat joko alkoholilla tai kaasulla toimiva keitin.
Ruuan valmistus sisätiloissa
On syytä muistaa, että polttoaineiden käsittely ja tulen tekeminen aiheuttaa aina suuren riskin! Riskejä voi pienentää hankkimalla turvavälineitä eli sammutuspeitteen ja häkävaroittimen. Palovaroitinhan onkin Suomessa jo pakollinen varuste. Retkikeittimet ovat yleensä tarkoitettu käytettäväksi ulkotiloissa. Mikäli se ei ole kriisitilanteessa mahdollista, täytyy harkita, haluaako ottaa riskin ja käyttää keitintä sisätiloissa. Kaupoissa on myytävänä myös sisäkäyttöön tarkoitettuja keittimiä.
Ilmanvaihto sähkökatkon aikana
Nykyaikaisissa kerrostaloissa on koneellinen ilmanvaihto. Sekä tuleva että lähtevä ilma liikkuvat puhaltimien kuljettamana. Sähkökatkon sattuessa puhaltimet pysähtyvät, jolloin ilmanvaihto lähes loppuu. Modernissa talossa onkin syytä välillä tuulettaa asuntoa sähkökatkon aikana. Jos asunnossa halutaan myös käyttää retkikeitintä on turvallisuuden varmistamiseksi keittimen käytön aikana aina avattava ikkuna hapen saamisen varmistamiseksi ja palokaasujen poistamiseksi.
Hiilimonoksidimyrkytyksen riski
Hiilimonoksidia eli häkää syntyy kaasun tai alkoholin palaessa, jos keitin ei saa tarpeeksi happea. Häkä on hajutonta, väritöntä ja erittäin myrkyllistä. Se on tappavaa jo pieninä pitoisuuksina. Varmista siis aina, että tuuletus toimii ja avaa ikkuna!
Hiilidioksidin kertymisen riski
Hiilidioksidia syntyy aina keittimen normaalissa käytössä. Hiilidioksidi ei sinänsä ole myrkyllistä, mutta suurina määrinä se syrjäyttää ilmassa olevan hapen. Varmista siis tuuletus!
Polttoaineiden säilytys
Suomessa asuinhuoneistoissa mukaan lukien niihin kuuluvat parvekkeet ja terassit saa säilyttää palavia nesteitä yhteensä enintään 25 litraa ja nestekaasua enintään 25 kg. Kerrostalossa määräys kieltää säilyttämästä polttoaineita ullakolla tai kellarissa.
Kaasukeittimet
Kaasukeitin on helppokäyttöinen. Kaasusta puhuttaessa on kuitenkin hyvä erottaa mistä kaasusta on kysymys. Käytännössä vaihtoehdot ovat joko puhdas propaani (Suomessa myytävä nestekaasu on propaania) tai butaanin ja propaanin seos. Kaikki kertakäyttöiset kaasupullot ovat erilaisia butaani-propaanisekoituksia. Kaasun koostumuksella on merkitystä silloin kun keitintä käytetään kylmissä olosuhteissa. Kaasukeitin ei välttämättä toimi kylmässä (alle +5°C) lämpötilassa. Tämä johtuu siitä, että butaani ei höyrysty alle 0°C lämpötilassa. Lopputuloksena on se, että paremmin höyrystyvä propaani palaa pois ja butaani jää nesteeksi kaasupulloon. Mikäli kaasukeitin hankitaan pidempiaikaista kriisiä ajatellen on kaasun saatavuus myös tärkeä asia. Suurin osa maailman kertakäyttöisistä kaasupulloista valmistetaan Etelä-Koreassa, mikä tarkoittaa pitkää logistiikkaketjua.
Suomessa sisäkäyttöön myytävissä kaasukeittimissä on oltava liekkivahti, joka katkaisee kaasunsyötön jos liekki sammuu. Käytännössä tälläiset keittimet on tarkoitettu kytkettäväksi nestekaasupulloon. Retkikeittimissä ei ole liekkivahtia.
Alkoholikeittimet
Alkoholikeittimet ovat varmatoimisia laitteita ja ne toimivat kaikissa lämpötiloissa. Alkoholilla tarkoitetaan tässä yhteydessä aina etanolia, joka on siis samaa ainetta kuin alkoholijuomissa. Muita alkoholeja kuten metanolia ei pidä käyttää sen myrkyllisyyden takia. Polttoainekäyttöön myytävä etanoli on aina denaturoitua, eli tehty erittäin pahanmakuiseksi. Denaturointiin käytetään useita eri kemikaaleja, joista jotkut ovat myrkyllisiä ja loput vähintään erittäin pahan makuisia. Sormiin jäänyt denaturointiaine tarttuu helposti ruokaan ja pilaa sen maun. Alkoholipolttoaineen saatavuus on hyvä, koska alkoholin valmistus onnistuu myös kotimaassa.
Alkoholikeittimen käyttämisen suurin riski on tulipalon aiheuttaminen alkoholia käsiteltäessä. Alkoholi säilytetään yleensä muovipulloissa ja sen säilyttäminen sinänsä ei aiheuta suurta riskiä kunhan pullot pidetään poissa lasten ulottuvilta. Suurin riski on on kaataa alkoholia pullosta huolimattomasti kuumaan tai jopa palavaan keittimeen. Pahimmassa tapauksessa kaadettava alkoholi syttyy tuleen ja imaisee liekin pulloon, jolloin pullo voi muuttua liekinheittimeksi. Alkoholi voi palaa lähes näkymättömällä liekillä, joten keittimen tulta ei mahdollisesti huomaa. Vaikka alkoholikeitin olisi tarkoitettu sisäkäyttöön on sitä silti syytä käyttää aina palamattomalla alustalla, josta siihen mahdollisesti kaatuva alkoholi ei pääse valumaan lattialle. Tähän käyttöön sopii esim. metallinen tarjotin tai tarpeeksi iso keraaminen lautanen.
Virallisesti alkoholikäyttöistä keitintä saa myydä sisätiloissa käytettäväksi jos keitin on valmistajan mukaan siihen tarkoitukseen suunniteltu. Käytännössä lähes kaikki retkikeittimet on tarkoitettu vain ulkokäyttöön. Onneksi myytävänä on myös sisäkäyttöön tarkoitettuja alkoholikeittimiä.
WC-asiointi
Kun ihminen syö niin nälkä lähtee, mutta asialla on myös toinen seuraus: jossain vaiheessa täytyy päästä vessaan. Aikuinen ihminen käy wc:ssä vuorokauden aikana keskimäärin 5 kertaa virtsaamassa ja kerran tai kaksi kertaa ulostamassa. Se miten wc-asiat hoidetaan kriisitilanteessa, riippuu kriisin yksityiskohdista.
Viemäri
Vesilaitoksen toimenkuvaan kuuluu myös viemäripalveluiden järjestäminen. Äkkiseltään voisi ajatella, että viemärissä vesi valuu omia aikojaan ilman sähköäkin, mutta useimmiten asia ei ole näin. Yleensä viemäriveden alkumatka kulkee alamäkeen, mutta jossain vaiheessa matkaa viemärivettä pumpataan. Joskus pumppu on jouduttu laittamaan jo kiinteistöön eli ilman sähköä viemärivesi ei poistu edes kiinteistön alueelta. Tämä seikka olisi hyvä tietää oman kiinteistön osalta. Pumppujen sähkön katketessa viemärivesi ei etene. Jos vettä kuitenkin tulee viemäriin lisää, nousee veden pinta viemärissä kunnes löytyy alin aukko, josta neste pääsee purkaantumaan. Varsinaisessa viemäriverkossa kyseiset purkauskohdat ovat ennalta suunniteltuja.
Jos viemäri toimii
Jos viemäri toimii ja ylimääräistä vettä (mitä kuravettä tahansa) on saatavilla, wc huuhdellaan sillä. Vähäisiä juomavesivaroja ei tietenkään tuhlata tähän tarkoitukseen. Huomaa kuitenkin, että viemäri saattaa näyttää toimivan sinun kannaltasi, mutta pumppujen toimimattomuuden takia koko viemärin sisältö purkautuukin alimmasta mahdollisesta aukosta, joka saattaa olla jonkun asunnon lattiakaivo. On syytä seurata viranomaistiedotusta siitä, onko oman alueesi viemäriverkko käytettävissä vaiko ei.
Vedetön urinaali
Mikäli viemäri toimii, mutta huuhteluvettä ei ole käytettävissä, niin virtsaaminen on kuitenkin mahdollista hoitaa muokkaamalla wc-pöntöstä eräänlainen vedetön urinaali. Tämä tapahtuu kaatamalla wc-pönttöön pieni määrä (1 dl) viemäreille ja vesistöille turvallista öljyä. Paras vaihtoehto on hajulukkoöljy, mutta asian voi hoitaa myös ruokaöljyllä. Öljy on vettä (ja virtsaa) kevyempää joten se kelluu nesteen päällä muodostaen siihen hajulukon. Öljyllä käsiteltyyn pönttöön virtsaaminen on suoritettava varovasti pöntön laitaa pitkin öljykalvoa pahasti rikkomatta. Myös miesten on tästä syystä syytä suorittaa virtsaaminen istualtaan. Mikäli päädyt tähän ratkaisuun ei pönttöön saa laittaa mitään muuta kuin virtsaa. Laita wc-paperit roskapussiin.
Kun viemäri ei toimi
Mikäli ollaan ilman vettä ja viemäriä, täytyy turvautua monimutkaisempiin toimiin. Pienellä etukäteisvarustelulla wc-operaatiot saa kuitenkin toimimaan helposti missä tahansa olosuhteissa.
Paras vaihtoehto wc-asioiden hoitamiseksi on hankkia ulostepusseja. Niitä on saatavana sekä muovisia, että biohajoavasta aineesta tehtyjä. Muoviset ovat kestävämpiä. Tähän käyttöön suunniteltujen pussien mukana tulee yleensä myös ainetta (superabsorbanttia), joka hyydyttää nesteen kiinteäksi massaksi. Tämä auttaa ulostepussin jälkihoidossa siten, että vaikka pussiin tulisi reikä, sieltä ei vuoda nestettä ulos. Absorbantti voi olla joko jauhemuodossa tai kiinteä imutyyny. Se sisältää yleensä myös hajustetta.
Käytännössä ulostepussia käytetään seuraavasti. WC-istuimen kansi ja istuinrengas nostetaan ylös. Pussi asetellaan paikoilleen niin, että pussin reunat tulevat wc-istuimen reunojen yli. Kun istuinrengas painetaan alas, pussi lukittuu paikoilleen. Tämän jälkeen laitetaan pussiin absorbanttia ja suoritetaan ulostaminen. Kun operaatio on hoidettu suljetaan ulostepussi solmulla ja laitetaan se suurempaan jätesäkkiin odottamaan poisvientiä.
Mikäli varustukseen ei satu kuulumaan varsinaisia ulostepusseja voi saman asian hoitaa tavallisilla muovipusseilla ja imeyttämismateriaaliksi voi silputa esim. sanomalehden sivuja. Jos saatavilla olevat pussit eivät ole kooltaan tarpeeksi suuria wc-istuimen kanssa käytettäväksi voi pussin pitimenä käyttää esim. roskakoria.
Kun kerätyistä ulostepusseista on aika päästä eroon ne laitetaan sekajätteeseen ellei kunnan jätehuollosta vastaava taho muuta ilmoita.
Ulostepussin käyttö pelkän virtsan keräämiseen voi tuntua tuhlaukselta. Pelkän virtsan käsittelyyn onkin olemassa myös muita vaihtoehtoja. Koska virtsasta on helpompaa päästä eroon kuin ulosteesta, voi virtsan kerätä kannelliseen ämpäriin ja käydä tyhjentämässä se jossain sopivassa paikassa. (katso myös edelläoleva ’vedetön urinaali’ kappale)
Hygienia
Käsien pesu
Käsien pesuun on syytä varata iso pullo käsidesiä. Käytä aina wc-asioinnin jälkeen sekä ennen ruokatarvikkeisiin koskemista.
Peseytyminen
Mikäli haluaa varautua peseytymiseen ilman vettä, kannattaa hankkia tavallisia kosteuspyyhkeitä ja pyyhkiä niillä itsensä tarvittaessa. Mikäli kosteuspyyhkeet sisältävät alkoholia ne pysyvät notkeina myös jäätävissä olosuhteissa. Peseytymisen voi hoitaa myös pienellä määrällä vettä, kun kastelee pesurätin tai paperin ja pyyhkii itsensä sillä. Suomessa on myös paljon vesistöjä, joten jos olosuhteet antavat myöten niin toki kannattaa mennä peseytymään järveen.
Kylmässä asunnossa selviytyminen
Jos sähkökatko jatkuu useampia päiviä, asunto jäähtyy pikkuhiljaa kohden ulkolämpötilaa. Talvella tilanne muuttuu nopeasti vaikeaksi, varsinkin jos lämpö laskee alle nollan ja putket pääsevät jäätymään. Asunnon jäähtymisen nopeus riippuu talon rakenteesta. Mitä massiivisemmasta rakennuksesta on kysymys, sitä hitaammin lämpö laskee. Nopeimmin jäähtyy puurakenteinen omakotitalo ja hitaimmin vanha massiivinen kerrostalo. Mikäli tiedossa ei ole lämmintä paikkaa, jonne voisi evakuoitua turvallisesti on pakko selviytyä omassa asunnossa. Verrattuna ulkona olemiseen talossa ei kuitenkaan tuule tai sada, joten kylmästäkin asunnosta saa suojaa.
Lämmittäminen
Jos asunnossa ei ole mitään sisäkäyttöön tarkoitettua lämmityslaitetta niin lämpöä ei käytännössä voi tehdä juuri mitenkään. Retkikeitintä tms. ei pidä käyttää asunnon lämmittämiseen ensinnäkin turvallisuussyistä ja toiseksi polttoainetta tarvittaisiin massiivisia määriä. Keittimen polttoaine kannattaa säästää kuumien juomien ja ruokien tekemiseen. Käytännössä lisää lämpöä asuntoon tulee vain ihmisistä ja kynttilöistä. Sekä ihmisen, että kynttilän tuottama lämpöteho on noin 100W. Jos lämpöä ei saada lisää täytyy keskittyä eristämiseen.
Eristäminen
Vaatteet ja vuodevaatteet
Ensimmäisen eristyskeinon keksivät kaikki. Laitetaan lisää vaatteita päälle. Lisäksi voit kietoutua viltteihin ja peittoihin. Mahdolliset makuupussit ja retkipatjat otetaan myös käyttöön.
Lämpövuodon pienentäminen
Ikkunalasin kautta lämpöä valuu ulos enemmän kuin seinän läpi. Peitä ikkunat saatavilla olevilla materiaaleilla. Voit käyttää esim. pahvia tai kankaita, jotka kiinnität ikkunoihin esim. vahvalla teipillä.
Oleskelualueen pienentäminen
Keskitä eläminen vain yhteen huoneeseen. Ota suljettavista huoneista kaikki hyödyllinen yhteen huoneeseen ja sulje ovet huolella (voit vaikka teipata oven raot umpeen).
Lämpösolun rakentaminen
Mikäli eteen tulee tilanne, jolloin joudutaan yöpymään kylmässä asunnossa, on hyvä rakentaa ns. lämpösolu. Se tarkoittaa sitä, että edelleen pienennetään oleskelu- tai nukkumispaikan tilavuutta eristävillä materiaaleilla. Näin ihmisistä syntyvä lämpö ei karkaa ’harakoille’. Suositeltava tapa on pystyttää teltta olohuoneeseen. Jollei telttaa ole, rakennetaan sisälle maja matoista, kankaista yms. materiaaleista. Majan runkona voi käyttää esimerkiksi ruokapöytää. Laita lattiaa vasten mattoja tai patjoja. Rakenna seinät matoista, peitoista tms. Kaikki nukkujat menevät nukkumaan tiukasti vierekkäin lämmönhukan minimoimiseksi. Tällä menetelmällä on merkittävä vaikutus lämpimänä pysymisen kannalta, joten kaikenlainen ujostelu on syytä lopettaa alkuunsa.
Maksujärjestelmä
Nykyisin lähes kaikki maksaminen on sähköistä. Kun sähköt katoavat niin maksaminen muuttuu lähes mahdottomaksi ellei mukana ole vanhanaikaista käteistä rahaa. Laita talteen pieni määrä käteistä rahaa pieninä seteleinä, jotta voit maksaa tasarahalla. Kauppojen vaihtorahat loppuvat nopeasti.